Kaksi tietokoneeltani löytynyttä runoa

Selasin tietokoneella olevia tekstitiedostoja. Löysin hämmästyksekseni pari runoa. En kirjoita runoja kovinkaan usein, koska se on todella vaikeaa. Maailmassa on aivan liikaa huonoja tai lähes kamalia runoja. Onnittelurunoja olen tainnut joitain kirjoittaa, mutta se on vähän helpompaa kuin tavallisen runon kirjoittaminen.

En edes pidä runojen lukemisesta. Lähinnä juuri siitä syystä, että suurin osa runoista on niin kamalia. En jaksa selata sitä kaikkea roskaa löytääkseni jotain hyvää. Yllättävää kyllä - laulujen lyriikat ovat usein mieleeni, ja kuuntelen pääasiassa sellaisia biisejä, joiden sanoituksista pidän.

Ensimmäinen runo, jonka aion tässä alla julkaista, on syntynyt ollessani Venetsiassa vaihto-opiskelijana. Osallistuin siellä kulttuuri- ja teatterityöpajaan, jossa kaikkien piti esittää runo omalla kielellään. Luonnollisesti se myös käännettiin englanniksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät sen.

Pidin työpajasta kovasti, vaikka muille siihen osallistujille se oli kai pettymys. Siellä oli ilmeisesti liikaa keskustelua ja liian vähän tekemistä. Itselleni se oli kuitenkin yksi parhaista kokemuksista vaihtoni ajalta. Sain runostani ja sen esittämisestä hyvää palautetta.

Toinen runo, jonka tähän julkaisuun liitän.. Niin. En muista yhtään, missä tilanteessa se on syntynyt. Luultavasti se on ollut jonkun herkän illan kokeilu, mutta pidän siitä kuitenkin sen verran, että julkaisen sen täällä.

Kuka minä olen?

Kuka minä olen?

Katseista heijastuu vääristynyt peilikuvani.

Haluan pyyhkiä sen mielestäni.

Missä on minun paikkani?

Takanani on umpikuja.

Edessäni ei näy mitään.

Olenko minä tyhjyyteen kadonnut?

Tuntematon.

Nimetön.

Who am I?

Who am I?

People's eyes shows the wrong picture of me.

I want to forget it.

Where is my place?

Behind me is the deathend.

In front of me is nothing.

Am I lost in emptiness?

Unknown.

Nameless.

Mitä tämä hetki on?

Tämä on elämäni tarina.

Tämä on rakkaus, jonka olen luonut.

Tämä on kärsimys, jota olen katsonut silmiin.

Tämä on onni, jota pidän kädestä.

Tämä on runous, joka turruttaa mieleni.

Tämä on katse, johon haluan nukahtaa.

Tämä on syli, jonka lämpöä hengitän.

Tämä on taivas, jonka edessä huudan.

Tämä on unelma, jonka olen kietonut ympärilleni.

Tämä on humala, jonka en halua loppuvan.

Tämä on kaikki, mitä tällä hetkellä aistin.

P.S. Pahoittelen, että tämän blogin päivitysten ulkomuoto on todella vaihteleva. Yritän saada sen tulevissa päivityksissä ojennukseen, eli samanlaiseksi kaikissa päivityksissä. :) Välillä vaan blogin muotoilutyökalu saa hermot yhtä kireälle kuin Wordin muka-kätevät, automaattiset muotoilut.

10 hyvää syytä lähteä vaihtoon

Löysin tietokoneeltani tekstin, joka on julkaistu sekä suomen kielen ainejärjestön Kieleke-lehdessä että poliittisen historian opiskelijoiden lehdessä, jonka nimeä en muista. :) Päätin julkaista sen täälläkin, kun se sopii edelliseen päivitykseeni.

Kymmenen hyvää syytä lähteä vaihtoon

1. Kärsivällisyytesi moninkertaistuu, kun huomaat että kaikki ei aina toimi toivotulla tavalla – eikä ainakaan nopeasti.

2. Sopeutuvuutesi kasvaa, kun asut omituisten ihmisten ja heidän tapojensa kanssa. Peseytymistavat eivät olekaan ylimaallinen tosiasia.

3. Opit kiroilemaan sujuvasti ja vakuuttavasti vieraalla kielellä.

4. Voit laajentaa musiikkimakuasi artistilla, jota kukaan suomalainen ei tunne.

5. Huomaat, että kaiken ruuan kanssa ei ole välttämätöntä syödä perunaa ja ruisleipää.

6. Ymmärrät, että yksille meneminen ei tarkoita sitä, että tuoppia kumotaan kurkusta alas aamukuuteen asti.

7. Sinulla on aikaa lukea kokonaisia kirjasarjoja ja seurata tv-sarjoja monia tuotantokausia.

8. Saat opettaa ihmisille, mistä joulupukki on oikeasti kotoisin. Sen jälkeen voit järkyttää heitä toteamalla, että olet syönyt poron lihaa.

9. Opit kulkemaan rautatieasemilla ja lentokentillä sulavasti ja vaistonvaraisesti.

10.Huomaat, että sunnuntaisin voi tehdä muutakin kuin maata sängyssä.

Vaihto-opiskelussa kirjoitettu blogini

Ensimmäiseksi linkitän tänne toisen blogin. Kirjoitin sitä ollessani vaihto-opiskelijana Italiassa lukuvuonna 2008-2009. Vaihto-opiskelu oli hieno kokemus kaikin tavoin. Suurimpana asiana se toi mukanaan uteliaisuuden toisiin kulttuureihin ja innon matkustamiseen.

Tänä vuonna olen käynyt Tallinnassa, Reykjavikissa, Aberdeenissa ja Lontoossa. Olen myös tutustunut sohvasurffaukseen (http://www.couchsurfing.org/), ja kokemuksteni perusteella suosittelen sitä kaikille. Mikä voisi olla parempi tapa tutustua kaupunkiin kuin jonkun kaupungissa asuvan avustuksella?

Matkustamisesta en ainakaan vielä kirjoita sen enempää. Vaihto-opiskelussa kirjoittamaani blogia voi lukea osoitteessa:

http://www.terhim.vuodatus.net/